Ei se ole niin vakavaa

tuulinenpaiva.fi-pig

Huumorintaju on sisustamisessa mielestäni yhtä tärkeää kuin elämässä ylipäätään. En puhu nyt mistään hassunhauskoista sisustustauluista, joissa on kieli poskessa -henkisiä elämänohjeita tai lapsuuden legopalikkakokoelmien esittelemisestä asunnon paraatipaikalla, vaan rennosta otteesta kodin sisustuksessa ylipäätään. Pienet persoonalliset yksityiskohdat luovat asuntoon kotoisan ympäristön, joka ei muistuta hotellihuonetta tai huonekalumyymälän katalogia. 

Ruma porsas kirjahyllyssä

Oma sisustustyylini ei ole minimalismia nähnytkään, joten huumorintajua henkivät pienet, persoonalliset yksityiskohdat solahtavat osaksi muuta sisustusta mutkattomasti. Tällaisia yksityiskohtia kotonamme ovat taulujen ja erikoisempien sisustustyynyjen lisäksi muutamat oudohkot eläinesineet, jotka ovat kukin päätyneet kotiimme eri reittejä pitkin. Kaikkien mielestä ajatuksiinsa uppoutunut enkelisiipinen porsasfiguuri ei todellakaan sovi aikuisen ihmisen kodin sisustukseen, mutta mielestäni kyseinen possu on juuri oikealla paikallaan kirjahyllyssämme. Porsasfiguuri on oikeastaan vähän ruma, mutta sillä on minulle tunnearvoa ja se saa minut hymyilemään. Juuri tästä on huumorintajuisessa sisustuksessa mielestäni kyse: kotona olisi hyvä olla esineitä, jotka ilahduttavat pelkällä olemassaolollaan, vaikka ne olisivatkin vähän oudon näköisiä ja sopivat huonosti asunnon verhojen väriin.

tuulinenpaiva.fi-henrietta-the-bird

Siniverinen lintu Lontoosta ja urheilullinen karhu Moskovasta

Kotoamme löytyy ruman porsaan lisäksi myös Lontoon Hampton Courtista hankittu lintu, Moskovan olympialaisten kisamaskotti Mishka sekä häälahjaksi saatu keraaminen, keltainen orava. Yhteistä näille esineille on eläinteeman lisäksi se, että mikään niistä ei ole ollut etukäteen suunniteltu hankinta. Kodikkaassa sisustamisessa onkin mielestäni tärkeää, että mukana myös sellaisia elementtejä, joiden ei ensi näkemällä uskoisi kuuluvan kokonaisuuteen.

tuulinenpaiva.fi-henrietta-the-bird2

Kirjahyllyssä majaileva pehmolintu on tarkoitettu ovistoppariksi ja se kiinnitti huomioni Hampton Court -palatsin museokaupassa viime kesänä. En voinut lähteä kaupasta ilman hölmön näköistä lintua ja myös museokaupan myyjällä näytti olevan vaikeuksia luopua persoonallisen näköisestä pehmoeläimestä. Pakatessaan lintua ostoskassiin hän puheli sille: ”Nyt Henrietta pääset uuteen kotiin näiden mukavien ihmisten luokse.” Luonnollisestikin kutsumme lintua Henriettaksi ja hän on kotiutunut meille erinomaisesti.

tuulinenpaiva.fi-mishka

tuulinenpaiva.fi-mishka2

Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisten kisamaskotti Mishka riippui koko lapsuuteni ajan mummolan eteisessä. Ihailin sitä joka kerta, kun kävimme mummon luona vierailulla. Teini-ikäisenä mainitsin kerran mummolle, että karhumaskotti on mielestäni todella hieno ja hän antoi sen minulle omaksi. Siitä lähtien Mishka on riippunut seinällä kaikissa asuinpaikoissani. En ole olympiafani tai koe erityistä kiinnostusta Neuvostoliittoa kohtaan, mutta jostain syystä Mishka miellyttää silmiäni ja kyseinen karhu tulee varmasti koristamaan kotiani vielä pitkään.

tuulinenpaiva.fi-squirrel

tuulinenpaiva.fi-squirrel2

Keltainen keraaminen orava oli häälahja vanhemmiltani. Äiti oli nähnyt oravan jossain liikkeessä ja hänelle tuli esineestä minut mieleen. Äitini tuntee makuni hyvin. Orava on aika ruma ja jopa vähän pelottava, mutta se on ollut kodissamme esillä jo kohta kahden vuoden ajan.  Kutsumme oravaa Demoni-Oravaksi, sillä oravan tuima katse ei jätä rauhaan. Jouluisin orava saa päähänsä pienen punaisen tonttulakin.

 

Don’t take it seriously. I think that a sense of humour is important when decorating a home. Small personal details are important when you’re trying to create a welcoming and cosy environment. It doesn’t matter if all the details don’t match the curtains or any other decor elements – the most important thing is that your home’s decor makes you smile. In our home, the things that make me smile are: an angelic pig figurine that’s lost in thought; a silly bird named Henrietta; Mishka the bear, the mascot of the 1980 Moscow Olympic Games; and a demonic squirrel that was a wedding gift from my mother.

Tallenna

Tallenna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.