Kasviterapiaa keskellä ankeinta vuodenaikaa

Olen nyt saavuttanut tämän talven osalta sen kriittisen pisteen, jonka jälkeen minun on pakko katsoa televisiosta puutarhaohjelmia vain, jotta voin muistuttaa itselleni, että joskus ulkona on muitakin värejä kuin harmaata, ruskeaa ja valkoista. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että edellisestä kesästä on kulunut ikuisuus (viime kesä jätti myös kelien suhteen vähän kylmäksi) ja seuraavaan kesään on aivan liian pitkä aika. Onneksi voi kuitenkin harrastaa pientä eskapismia puutarhasuunnitelmien parissa. Olen tilannut kasvien siemeniä, selaillut hieman vanhoja puutarhalehtiä sekä katsonut Rakkaudesta puutarhaan -ohjelmaa ja lepuuttanut silmiäni Suomen ilmasto-oloihin täysin epäsopivien trooppisten palmupuutarhojen parissa. Enää kaksi kuukautta vappuun ja sittenhän alkaa jo kesä, eikö? Kyllähän sen ajan jaksaa, kun on teetä ja villapaitoja, loputtomasti hömppäviihdettä televisiossa ja uusia siemeniä odottamassa esikasvatuspuuhia…

Unohdetaan, että vuoden 2017 toukokuussa ulkona näytti tältä.

Jos totta puhutaan, en ole tänä talvena ehtinyt viettää mitenkään merkittävästi aikaa puutarhasuunnitelmien parissa. Uusien siemenien tilaamisen kesää varten hoidin n. seitsemässä minuutissa yhtenä keskiviikkoiltana ja puutarhalehtien pläräämiseen käyttämäni aika voidaan mitata minuuteissa tuntien sijaan. Luulenkin, että ensi kesän puutarhasuunnitelmieni avainsanoja ovat helppohoitoisuus, huolettomuus ja mukavuus. En aio siis kokeilla uusia eksoottisia kasveja tai muutenkaan tehdä mitään mittavia muutoksia. Kasvilavoihin suunnittelen istuttavani jo aikaisemmin hyviksi todettuja kasveja ja kukkapenkkien osalta aion vain nauttia aikaisempien vuosien tuloksista. Suurin uudistus, jonka todennäköisesti tulen toteuttamaan koskee puutarhakalusteita. Joitakin vuosia sitten hankitut puiset puutarhakalusteet alkavat nimittäin vedellä viimeisiään ja yksi neljästä puutarhatuolista meni jo rikki viime kesänä. Luulen, että nyt haluaisin hankkia pihallemme pyöreän pöydän ja mielellään sellaisen, joka kestäisi sääolosuhteita ja käyttöä paremmin kuin nykyinen pöytämme. Katsotaan, millaisen onnistun löytämään!

Ensi kesäksi täytyy myös hankkia Einolle muutama asia mukavaa pihaelämää varten. Rakkaudesta puutarhaan -ohjelmassa on kaikenlaisia hienoja leikkipaikkoja, bambutaikametsiä ja maahan upotettuja pallomeriä. Ihan saman mittakaavan asioita en viitsi vuokrapihallamme toteuttaa, mutta oma tiipii, puhallettava uima-allas ja pieni kastelukannu nyt ainakin ovat hankintalistallani. Myös mittavat sokeriherneviljelmät täytyy laittaa kasvilavoihin, sillä Eino rakastaa sokeriherneitä.

Tulevia puutarhasuunnitelmiani hillitsee myös se, että hyvin todennäköisesti alamme etsimään uutta asuntoa kesän jälkeen. Neliöt täällä puutalossa alkavat käydä liian ahtaiksi ja ennen kaikkea epäkäytännöllisiksi, kun Eino kasvaa, joten muutto on edessä ennemmin kuin myöhemmin. Ensi kesänä täytyy siis ottaa kaikki irti nykyisestä pihasta ja ihailla istutuksia oikein antaumuksella. Kaikkia kasveja en nimittäin muuttaessa varmastikaan kaiva ylös maasta ja ota mukaani. Kirjoitan varmasti myöhemmin vielä lisää ajatuksistani liittyen nykyisten istutusten kohtaloon ja muuttamiseen – se nimittäin kyllä mietityttää minua.

Ennen muuttoa on kuitenkin edessä vielä yksi kesä ja vaikkei suunnitelmissani ole mitään äärimmäisen ihmeellistä kasvilavojen ja muiden istutuksien suhteen, ajattelin silti jakaa täällä vielä myöhemmin puutarhapohdintojani. Nyt kuitenkin vain keskityn imemään itseeni kasviterapiaa television puutarhaohjelmista sekä paneudun sisäkasvien hoivailuun vaihtamalla mullat. Jonkun ajan kuluttua ulkonakin on sitten taas vehreää ja voin työpäivän jälkeen käydä kastelemassa kasveja pihalla ja napsia tuoreita yrttejä suoraan kasvilavoista päivällistä varten.

 

The weather is bitterly cold, so naturally I’m already dreaming about the summer and formulating my plans for our little garden. For now, I’ll have to make do with my usual mainstays: gardening magazines, Alan Titchmarsh programmes, and selecting the seeds for this year’s plants. And since we’ll most likely have less time to devote to gardening than before, my gardening motto for this year is easy, carefree and comforting. Now all that is needed is for winter to pass and spring to arrive, which will hopefully happen sooner than later. Fingers crossed!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.