Pikkutalot ja järjestämisvimma

Olen viimeisten muutamien viikkojen aikana katsonut televisiosta amerikkalaista Tiny House, Big Living -ohjelmaa, joka esittelee alle 40 neliöisten asuntojen rakennusprojekteja. Suurin osa taloista on pyörien päällä olevia liikuteltavia rakennelmia, mutta joukossa on myös tavallisia paikoilleen rakennettuja taloja aina viidentoista neliön kopperoista suurempiin yksiöihin. Vaikka en itse haaveile pikkutalon rakentamisesta, on ohjelman seuraaminen ollut yllättävän inspiroivaa. Perimmäisenä ajatuksena pikkutaloissa nimittäin on vähemmällä toimeen tuleminen ja turhan karsiminen, mikä tuntuu minusta tällä hetkellä kiehtovalta. En kaipaa elämääni mitään minimalismin riemusanomaa tai ole konmarittamassa pois puolta omaisuuttani, mutta turhan roinan vähentäminen kyllä kiinnostaa. 

Tilanne kotonamme ei ole missään nimessä surkea. Tavaramme mahtuvat kaappeihin ja varastossa on vielä ylimääräistä tilaa. Kierrätämme säännöllisesti rikkinäisiä ja liian pieniksi jääneitä vaatteita, tavarat kaapeissa on viikattu tai järjestetty siististi hyllyille ja siivoamme myös kuivatavarakaapin säännöllisesti. Kuitenkin ongelmakohtia löytyy ja uskon, että näiden kohtien raivaus voisi olla varsin tyydyttävä kokemus. Tarvitsemmeko oikeasti useita kymmeniä kahvimukeja, jotka ovat päätyneet keittiöömme vuosien saatossa tai onko meillä oikeasti käyttöä 25:lle mainoskangaskassille tai ulkoiluvaatteille, joita on käyttänyt viimeksi seitsemän vuotta (ja ainakin seitsemän kiloa) sitten? Vastaus näihin kaikkiin kysymyksiin on tietysti ei, joten jotain voisi asialle tehdä.

Kaikenlaista pientä järjestettävää riittää, mutta suurin murheenkryyni kotonamme on ehdottomasti yläkerran varasto, joka tuntuu olevan tila, jonne laitamme kaiken, mille ei löydy tilaa muualta. Varastossa majailee tällä hetkellä mm. vaippoja, siivoustarvikkeita, työkaluja, kenkiä, takkeja, varapatja, joulukoristeita ja askartelutarvikkeita. Sieltä löytyy toki myös kaikkea äärimmäisen tarpeellista, kuten punottu hedelmäkori, nyrkkeilyhanskat ja joululta jäänyt avaamaton paketti lebkuchen -keksejä. Olisi ihanaa, jos varasto olisi hyvin organisoitu ja siisti tila, jossa olisi tallessa vain oleellisia, mutta käynnissä olevaan sesonkiin sopimattomia tarvikkeita. Aikaisemmin olen soveltanut varaston kanssa ”poissa silmissä, poissa mielestä” -ajattelutapaa, mutta nyt pikkutalo-ohjelman katsomisen jälkeen minulla on viimein tarpeeksi pontta tehdä järjestyshaaveistani totta. Jostain pitäisi vain löytää aikaa tämän raivausprojektin toteuttamiseen. Ehkäpä joku sadepäivä, jolloin Eino sattuisi nukkumaan pitkät päiväunet…  Voi tosin olla, ettei tuollaista yhdistelmää tule vastaan aivan heti, joten ehkä olisi parempi vain merkitä kalenteriin aikaa tätä varten. Katsotaan, miten käy. Ehkä voin myöhemmin kesällä jakaa kuvia täydellisesti organisoidusta varastostamme ja ehkäpä myös pienen keittiön tavaroiden karsimisen jälkeen meillä saattaisi vihdoin olla tilaa leivänpaahtimelle. Aika jännittävä kesä edessä siis!

 

Recently, I’ve been watching Tiny House, Big Living, and while I’m not dreaming of living in a tiny house, I’m fascinated by the thought of having less stuff as well as keeping all of our things well-organised. The first thing on my agenda is the upstairs storage space, which definitely needs a look-over. Hopefully we’ll be able to clear up enough time for this little project of ours during the summer, though with a baby and all, that’s easier said than done!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *