Kevät kiitää eteenpäin ja taloprojektimme on siinä vaiheessa, että rakennustöiden alkaminen on enää pienten paperitöiden päässä. Talon ulkopuolen ulkonäköön vaikuttavat valinnat sekä sisäpuolen neliö- ja huonejako on jo tehty ja samalla on päätetty, missä sijaitsevat ovet, ikkunat, vesipisteet jne. Toisin sanoen aika monet talon ulkonäköön ja ominaisuuksiin vaikuttavista asioista on jo lyöty lukkoon. No, millaisen talon sitten päätimme rakentaa?
Lue lisää
Pieni blogitaukoni venähti muutaman kuukauden mittaiseksi, mutta nyt olemme asettautuneet uuteen kotiimme ja minulla riittää aikaa ja energiaa jälleen muuhunkin kuin tavaroiden purkamiseen ja järjestämiseen. Blogitauon aikana olemme ehtineet muuttamisen, töissä käymisen ja muun arkielämän lisäksi allekirjoittamaan talon rakennuttamissopimuksen, joten pikkuhiljaa taloprojektikin edistyy. Odotan innolla, että pääsen tekemään konkreettisia päätöksiä talon sisustamisen suhteen ja kirjoittelen tästä lisää myöhemmin. Nyt kuitenkin ajattelin jakaa muutamia viimeaikaisia mietteitäni muuttamisesta ja Marie Kondon opeista.
Lue lisää
Kirjoitin jo useampi viikko sitten valmiiksi kokonaisen julkaisun olohuoneemme uudesta, toukokuusta lähtien vallinneesta järjestyksestä. Ehdin ottaa huoneesta myös jo liudan kuvia, mutta sitten mielessäni alkoi kyteä ajatus siitä, että olohuoneen järjestys pitäisi jälleen muuttaa. Ryhdyin sitten tapojeni mukaisesti tuumasta toimeen ja nyt olohuoneemme kalusteet ovat taas vaihtaneet järjestystä. Lopputulos on edelleen jonkinlainen kompromissiratkaisu, sillä makuuhuoneemme sijaitsee yhä olohuoneessa. Nykyinen järjestys kuitenkin miellyttää silmiäni enemmän kuin edellinen ja se saa tässä vaiheessa riittää. Kaikkien näiden uudelleenkalustamisien ja kompromissiratkaisujen keskellä on nimittäin myös käynyt selväksi, että tämän kodin rajat alkavat tulla hyvin pian vastaan. Ehkäpä tätäkään huonejärjestystä ei tarvitse siis katsella liian kauaa. Lue lisää
Toukokuun lopusta lähtien kotimme yläkerta on ollut lähes kokonaan lapsen valtakuntaa. Kun vaihdoimme huonejärjestystä, yläkertaan jäi nimittäin vain Samin työpiste, mutta muutoin koko iso avoin tila on vain Einon käytössä. Ratkaisu on ollut ainakin toistaiseksi erittäin toimiva ja Eino viettää runsaasti aikaa yläkerrassa leikkien. Samalla lelu- ja muu kaaos olohuoneessa ja keittiössä on vähentynyt huomattavasti, mikä tietysti ilahduttaa tätä järjestysintoista äitiä. Käytännöllisyyden lisäksi myös yläkerran viihtyisyys on mielestäni parantunut, kun yhteen avaraan tilaan ei ole yhdistetty loputtomasti toimintoja. Jos aikaisemmin tunnelma oli hieman levoton ja sisustuksessa oli vaikea löytää punaista lankaa, kun samassa tilassa oli lapsen makuuhuone, leikkitila, vanhempien makuuhuone ja työskentelypiste, niin nyt yläkerta tuntuu suorastaan rauhalliselta. Lue lisää
Kun muutimme nykyiseen asuntoomme, asustelimme lähes vuoden ajan niin, että ainoa ruokapöytämme oli keittiön saareke. Vaikka kuinka ajattelin, että ratkaisu on käytännöllinen ja tilaa säästävä, havahduin viimeistään syödessämme jouluateriaa saarekkeen äärellä siihen, että oikea ruokapöytä saattaisi olla ihan tarpeellinen. Niinpä hankimme ruokapöydän, ja koska sille ei oikein ollut tilaa keittiössä (saarekkeen vuoksi) tuli sen sijoituspaikaksi olohuone. Tämä järjestely toimi ihan mukavasti jonkin aikaa. Kun Eino alkoi syödä ruokaa pöydän ääressä, alkoi astioiden, rättien ja ruokalappujen raahailu keittiön ja olohuoneen välillä kuitenkin käydä varsin rasittavaksi. Päätös siirtää ruokapöytä keittiöön syntyi siis hyvin helposti, kun pohdimme koko kodin uutta järjestystä. Jäljelle jäi vain muutama ongelma: mihin siirtää saareke ja astiasenkki? Lue lisää
Olin lähes vuoden ajan täysin vakuuttunut siitä, että viimeistään tämän kesän aikana meidän pitäisi muuttaa nykyisesti puutaloasunnostamme jonnekin vähän isompaan ja taaperoystävällisempään asumukseen. Kävimmekin kevään aikana katsomassa muutamia ns. tavallisia rivitaloasuntoja, joissa oli erilliset makuuhuoneet ja perinteiset huonejaot. Kaikissa näissä asunnoissa oli kuitenkin puutteina juuri ne asiat, jotka ovat nykyisen asuntomme parhaita puolia eli sijainti ja tunnelma. Asuntonäyttöjen jälkeen aloin pohtia, voisiko nykyisen puutaloasuntomme saada kuitenkin jotenkin toimimaan kahdelle aikuiselle ja yhdelle vauhdikkaalle taaperolle. Lue lisää
Blogissa on ollut hiljaista nyt muutaman kuukauden ajan. Osaltaan syynä siihen on se, että muuttamisen sijaan päätimme laittaa nykyisen kotimme koko järjestyksen uusiksi, joten vähäisellä vapaa-ajallani olen koneen äärellä istumisen sijaan mm. vaihtanut kaikkien kodin huonekalujen paikkoja, siirtänyt vaate- ja liinavaatekaappien sisällön uusiin sijainteihin, kiinnittänyt hyllyjä, tauluja ja verhoja sekä pohtinut kirjahyllyn järjestystä ja viherkasvien sijoituspaikkoja. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä kokopäivätyö, puutarhanhoito ja kesästä nauttiminen perheen kanssa, ei varsinaisesti tarvitse ihmetellä, miksi blogin tai edes Instagramin päivittäminen ole ollut prioriteettilistallani ylimmäisenä.
Toinen syy blogin viime aikojen hiljaiseloon on se, että tänne kirjoittaminen on tuntunut jotenkin työläältä. Viime kesänä ajattelin, että ehkä haluaisin jakaa blogissani enemmän kaikenlaisia höpinöitä ja mietteitä ikään kuin muistikirjamaiseen tyyliin. Tämä ei kuitenkaan koskaan tuntunut minusta täysin luontevalta. Mielikuvissani siinsi ehkä ajatus Internetin kultaisista Livejournal -ajoista, mutta nykytodellisuus on toinen. Nyt minusta tuntuukin siltä, että tuulisen päivän on aika palata takaisin juurilleen sisustus-, koti- ja puutarhablogiksi. Lue lisää
Kummasti kaikki aika on tuntunut tämän talven aikana valuvan jonnekin työnteon, nukkumisen, siivoamisen, ruoanlaiton, pyykinpesun, kaupassa käymisen, palikkatornien rakentelun ja muun Einon kanssa hengailun välimaastoon. Kaikki edellä mainitut aktiviteetit ovat minusta mukavia (no paitsi ehkei pyykinpesu) ja rakastan arkea, mutta vapaa-ajan määrä on ollut viime kuukausien aikana kortilla. Tämäkin blogipostaus on odottanut kirjoittamista vähintään kolme viikkoa, mutta jotenkin iltojen vähäisillä vapailla hetkillä minua on vetänyt puoleensa enemmän sohva ja hömppäohjelmat kuin tietokone ja kirjoittaminen. Ehkäpä nyt kun ulkona on viimein valoisaa myös klo 17 jälkeen ja kylmimmät talvikelit hellittävät, alkaa minua kiinnostaa iltaisin muutkin asiat kuin sohva, viltti ja hiilihydraatit. Kuluneen viikon aikana olen monena iltana kuitenkin jo miettinyt, että olisi ihanaa löytää aikaa kirjoittamiselle. Päätin aloittaa siis tästä tehtävälistalla jo pidempään roikkuneesta blogijutusta. Lue lisää
Menneenä jouluna keittiömme seinällä riippui tekemäni suuri eukalyptuskranssi, kitsch-henkinen joulujuliste sekä Pentikin kulkuskoriste. Kun vuosi vaihtui ja otin kaikki koristeet seinältä alas, eteeni ilmestyi uusi sisustusongelma nimeltä liian valkoinen ja paljas seinä. Ilmeisin ratkaisu olisi ollut hankkia tyhjälle seinälle jonkinlainen taulu tai juliste, mutta sen sijaan huomasin haikailevani valtavan sateenkaarikuvioisen ryijyn perään. Lue lisää
Kuten jo edellisessä julkaisussani mainitsin, tämän vuoden joulukoristeet kotonamme eivät noudata vaatimatonta vähemmän on enemmän -linjaa. Jonkinlainen joulukärpänen tai pikemminkin -tonttu on puraissut minua ankarasti, sillä mieleni tekisi vuorata koko koti kaikenlaisilla ihanilla jouluhärpäkkeillä. Unelmoin mahtipontisesta havuköynnöksestä portaikkoon, olen kaivanut joulukoristelaatikostani jo esille oikeastaan kaiken muun paitsi kuusenkoristeet ja omaksi kauhukseni olen jopa välillä haikaillut amerikkalaistyylisten överipihajouluvalojen perään. Omalle pihalleni en silti sellaisia ottaisi, mutta jos jollain naapurustossa olisi pihalla hieno valoshow, saattaisin kävellä paikalle ihastelemaan sitä kauhistelun sijasta. Lue lisää