Matkalla savisesta rikkaruohopellosta puutarhaksi: pihamme tilanne kevään ja kesän jälkeen

Kesä on suhahtanut jo pitkälle ja ajattelin, että voisi olla hyvä aika katsaukselle siihen, miten pihamme muokkaus rikkaruohopellosta puutarhaksi on edistynyt. (Pihamme lähtötilanteesta olen kirjoittanut aikaisemmin täällä ja täällä.) Töiden ja lasten takia aikaa pihalla huhkimiselle jää yleensä vain iltaisin, joten pihatyöt edistyvät melko hitaasti. Olisi ihanaa, jos valmista tulisi nopeammin, mutta pyrin nauttimaan tällaisesta verkkaisemmin etenevästä projektista. Puutarhanhoidossa ei muutenkaan hötkyilemällä pötki pitkälle, joten hyvä vain, että asiat vievät oman aikansa. Mutta onneksi jotain on kuitenkin saatu aikaiseksi viimeksi kuluneiden helteisten kuukausien aikana, ja tässä seuraa varsinainen mammuttijulkaisu täynnä puutarhakuulumisia.

Takapihan perennapenkkien paikat merkattuna

Perennapenkeistä kolme on jo perustettu

Tein kevään aikana istutussuunnitelmat perennapenkkejä varten ja niiden kanssa olen suunnannut taimi- ja siemenostoksille puutarhamyymälöihin ja nettiin. Tavoitteenani on ollut valikoida vain kasveja, jotka viihtyvät pihamme olosuhteissa eli aurinkoisella savimaatontilla. Kun pihalle istutetut pensaat ja puut alkavat saada kokoa, ja kun naapuritontillakin on talo, tulee puutarhaamme hieman varjoa. Tällä hetkellä kuitenkin erityisesti takapiha on pätsi, jossa ei ole varjon häivähdystäkään ennen iltakahdeksaa.

Suunnitelma etupihan perennapenkkiä varten
Suunnitelmat takapihan perennapenkkejä varten

Perennapenkkisuunnitelmani ovat toki muovautuneet tässä matkan varrella. Kasvien paikat ovat suurin piirtein sellaiset kuin olin suunnitellutkin, mutta joitain kasvivalintoja on pitänyt muokata esim. sen mukaan, mitä kasveja puutarhamyymälästä on lopulta löytynyt. Joitakin perennoja olen istuttanut siemenistä ja näistä tähän mennessä ovat itäneet ainoastaan puistolemmikki ja nurmilauha. Väriminttu, isosiniheinä ja tuoksukurjenpolvi eivät ole itäneet, joten näille kasveille varatuille paikoille täytyy joko hankkia korvaavia kasveja tai kokeilla siemenkasvatusta uudelleen. Olen myös esikasvattanut siemenistä punakellukkaa ja näiden taimet menestyvät perennapenkeissä oikein hyvin. Osan perennojen taimista tilasin netistä juurakoina ja näistä suurin osa on lähtenyt ihan hyvään kasvuun. Muutamat pionien juurakot tosin näyttävät siltä, ettei niistä takuulla kasva mitään, joten ne täytynee korvata uusilla taimilla.

Etupihan penkki istuttamisen jälkeen
Etupihan penkki heinäkuussa
Takapihan penkit työn alla

Nyt olen ehtinyt perustaa siis pihalle tulevista perennapenkeistä kolme: yhden etupihalle ja kaksi takapihalle. Kaikki penkit ovat kohopenkkejä ja niiden perustamisvaiheessa olen ensin kaivanut maasta kerroksen rikkaruohoja pois ja lisännyt jokaiseen penkkiin runsaasti uutta puutarhamultaa. Muistaakseni esim. etupihan penkkiin uutta multaa kului n. 25 säkkiä (à 50 l). Penkit on reunustettu luonnonkivillä. Syksyn aikana tarkoituksenani on perustaa vielä takapihan suurin perennapenkki, johon tulee lähinnä suurikasvuisia sekä helposti leviäviä perennoja, kuten isotähtiputkea, väriminttua, tarha-alpia ja raparperia.

Takapihan vasen perennapenkki heinäkuussa.
Takapihan oikea perennapenkki heinäkuussa

Puita ja pensaita on istutettu

Pihallemme tulevista pensaista ja puista on istutettu jo viime syksyn puolella tontin sivurajoilla oleva pensasaita. Viime keväänä olemme taas ehtineet istuttaa takapihalle omenapuun, kirsikkapuun, kolme syreenipensasta sekä neljä koivuangervoa. Lisäksi etupihan perennapenkin keskellä on pienikasvuinen alppipaju. Nurmialueen laidalla kasvaa myös yksi koreanpihta, sillä se säilyi talven yli ruukkuistutuksessa ja ajattelin, ettei elävää kasvia kannata heittää hukkaan. Pihapiirissämme liikkuu paljon peuroja, joten hedelmäpuut on suojattu melko jämerillä verkkoaidoilla.

Syksyllä tarkoituksena on istuttaa etupihalta vielä puuttuvat pensaat: pätkä pensasaitaa, muutama taikinamarja sekä katsura. Etupihalle tulevien hortensioiden istuttaminen jää keväälle, sillä niille varatulla paikalla on vielä keko soraa, jota pitäisi levittää pihalle. Ensi keväälle jää myös tontin takarajalle tulevien pensaiden istutus ja pihan hyötytarhaosioon sijoittuvien herukka- ja vadelmapensaiden ja luumupuiden istutus.

Siirtonurmikko on asennettu

Pihamme nurmialue ei ole kovin laaja vaan n. 80–100 neliön kokoinen. Koska alue ei ole suuri, ja halusimme päästä vähän helpommalla sekä saada nurmikon heti tänä kesänä käyttöön, päätimme laittaa alueelle siirtonurmikon. Ennen nurmikon asennusta olimme tasoittaneet nurmelle tarkoitettua aluetta sekä laittaneet siihen uutta multaa. Tähän meiltä kului aikaa muutama ilta. Nurmikko saapui rullilla, jotka piti saada asennettua mielellään saman päivän aikana. Tässä riitti kahdelle ihmiselle töitä useammaksi tunniksi, mutta asennus oli kyllä sinänsä oikein helppoa. Lisäksi oli hienoa nähdä, kuinka alueesta tuli heti vehreän näköinen. Asennuksen jälkeen nurmikkoa on pitänyt kastella päivittäin, mutta juurtumisen jälkeen riittää, että nurmikkoa kastellaan vain kuivimpina kausina. Nyt pitkän helleputken jälkeenkin nurmi näyttää hyvältä ahkeran sadetuksen ansiosta.

Pihan kulkuväylät ovat työn alla

Pihamme sorapäällysteisten kulkuväylien tekemiseen on kulunut oikeastaan valtaosa ajasta, ja tämä on ollut ehdottomasti myös kaikista tylsintä puuhaa pihalla. Soraa olemme siirtäneet kulkuväylille ihan perinteisellä lapio- ja kottikärryt -taktiikalla. Puuha on aikaa vievää, mutta käy hyvästä kuntoilusta! Tähän mennessä olemme ehtineet tehdä kulkuväylät osaan etupihasta, talon toiselle seinustalle ja osalle takapihasta. Jo tehdyille alueille tarvitsee kuitenkin levittää vielä lisää soraa, sillä sora on jo tiivistynyt ja nyt esim. nurmialueemme on tämän takia korkeammalla kuin sorapolkumme. Loppukesän ja syksyn aikana tavoitteenamme on viimeistellä kulkuväylät mahdollisimman pitkälle eli kärrättävää riittää vielä pitkäksi aikaa.

Todistettavasti olen kesän aikana istunut ainakin kerran aurinkotuolissa rehkimisen sijaan.

Paljon on siis saatu aikaiseksi viimeksi kuluneen noin puolen vuoden aikana. Edistys tuntuu kuitenkin joskus tuskallisen hitaalta, koska haluaisin saada pihan nopeasti mahdollisimman valmiiksi. Alkukeväällä otettuja valokuvia katsomalla voi kuitenkin todeta, että pitkälle on jo tultu ja piha ei ole enää vain savinen rikkaruohopelto vaan alkaa jo muistuttaa puutarhaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.