Paluu blogitauolta, muuttamisen ihana kamaluus ja Marie Kondo

Pieni blogitaukoni venähti muutaman kuukauden mittaiseksi, mutta nyt olemme asettautuneet uuteen kotiimme ja minulla riittää aikaa ja energiaa jälleen muuhunkin kuin tavaroiden purkamiseen ja järjestämiseen. Blogitauon aikana olemme ehtineet muuttamisen, töissä käymisen ja muun arkielämän lisäksi allekirjoittamaan talon rakennuttamissopimuksen, joten pikkuhiljaa taloprojektikin edistyy. Odotan innolla, että pääsen tekemään konkreettisia päätöksiä talon sisustamisen suhteen ja kirjoittelen tästä lisää myöhemmin. Nyt kuitenkin ajattelin jakaa muutamia viimeaikaisia mietteitäni muuttamisesta ja Marie Kondon opeista.

Lue lisää

Huonejärjestysleikkejä: avara lastenhuone yläkerrassa

Toukokuun lopusta lähtien kotimme yläkerta on ollut lähes kokonaan lapsen valtakuntaa. Kun vaihdoimme huonejärjestystä, yläkertaan jäi nimittäin vain Samin työpiste, mutta muutoin koko iso avoin tila on vain Einon käytössä. Ratkaisu on ollut ainakin toistaiseksi erittäin toimiva ja Eino viettää runsaasti aikaa yläkerrassa leikkien. Samalla lelu- ja muu kaaos olohuoneessa ja keittiössä on vähentynyt huomattavasti, mikä tietysti ilahduttaa tätä järjestysintoista äitiä. Käytännöllisyyden lisäksi myös yläkerran viihtyisyys on mielestäni parantunut, kun yhteen avaraan tilaan ei ole yhdistetty loputtomasti toimintoja. Jos aikaisemmin tunnelma oli hieman levoton ja sisustuksessa oli vaikea löytää punaista lankaa, kun samassa tilassa oli lapsen makuuhuone, leikkitila, vanhempien makuuhuone ja työskentelypiste, niin nyt yläkerta tuntuu suorastaan rauhalliselta.  Lue lisää

Kodin uusi järjestys: Keittiö keittiönä

Kun muutimme nykyiseen asuntoomme, asustelimme lähes vuoden ajan niin, että ainoa ruokapöytämme oli keittiön saareke. Vaikka kuinka ajattelin, että ratkaisu on käytännöllinen ja tilaa säästävä, havahduin viimeistään syödessämme jouluateriaa saarekkeen äärellä siihen, että oikea ruokapöytä saattaisi olla ihan tarpeellinen.  Niinpä hankimme ruokapöydän, ja koska sille ei oikein ollut tilaa keittiössä (saarekkeen vuoksi) tuli sen sijoituspaikaksi olohuone. Tämä järjestely toimi ihan mukavasti jonkin aikaa.  Kun Eino alkoi syödä ruokaa pöydän ääressä, alkoi astioiden, rättien ja ruokalappujen raahailu keittiön ja olohuoneen välillä kuitenkin käydä varsin rasittavaksi. Päätös siirtää ruokapöytä keittiöön syntyi siis hyvin helposti, kun pohdimme koko kodin uutta järjestystä. Jäljelle jäi vain muutama ongelma: mihin siirtää saareke ja astiasenkki?  Lue lisää

78 erikoista neliötä, kaksi aikuista ja taapero

Näkymä keittiöstä ennen ja jälkeen.

Olin lähes vuoden ajan täysin vakuuttunut siitä, että viimeistään tämän kesän aikana meidän pitäisi muuttaa nykyisesti puutaloasunnostamme jonnekin vähän isompaan ja taaperoystävällisempään asumukseen. Kävimmekin kevään aikana katsomassa muutamia ns. tavallisia rivitaloasuntoja, joissa oli erilliset makuuhuoneet ja perinteiset huonejaot. Kaikissa näissä asunnoissa oli kuitenkin puutteina juuri ne asiat, jotka ovat nykyisen asuntomme parhaita puolia eli sijainti ja tunnelma. Asuntonäyttöjen jälkeen aloin pohtia, voisiko nykyisen puutaloasuntomme saada kuitenkin jotenkin toimimaan kahdelle aikuiselle ja yhdelle vauhdikkaalle taaperolle.  Lue lisää

Hiljaiseloa blogissa, kiireitä muualla sekä muutama ajatus Tuulisen päivän tulevaisuudesta

Blogissa on ollut hiljaista nyt muutaman kuukauden ajan. Osaltaan syynä siihen on se, että muuttamisen sijaan päätimme laittaa nykyisen kotimme koko järjestyksen uusiksi, joten vähäisellä vapaa-ajallani olen koneen äärellä istumisen sijaan mm. vaihtanut kaikkien kodin huonekalujen paikkoja, siirtänyt vaate- ja liinavaatekaappien sisällön uusiin sijainteihin, kiinnittänyt hyllyjä, tauluja ja verhoja sekä pohtinut kirjahyllyn järjestystä ja viherkasvien sijoituspaikkoja. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä kokopäivätyö, puutarhanhoito ja kesästä nauttiminen perheen kanssa, ei varsinaisesti tarvitse ihmetellä, miksi blogin tai edes Instagramin päivittäminen ole ollut prioriteettilistallani ylimmäisenä.

Toinen syy blogin viime aikojen hiljaiseloon on se, että tänne kirjoittaminen on tuntunut jotenkin työläältä. Viime kesänä ajattelin, että ehkä haluaisin jakaa blogissani enemmän kaikenlaisia höpinöitä ja mietteitä ikään kuin muistikirjamaiseen tyyliin. Tämä ei kuitenkaan koskaan tuntunut minusta täysin luontevalta. Mielikuvissani siinsi ehkä ajatus Internetin kultaisista Livejournal -ajoista, mutta nykytodellisuus on toinen. Nyt minusta tuntuukin siltä, että tuulisen päivän on aika palata takaisin juurilleen sisustus-, koti- ja puutarhablogiksi.  Lue lisää

Yläkerran uusi järjestys: nukkumasopesta leikkihuoneeksi

Kummasti kaikki aika on tuntunut tämän talven aikana valuvan jonnekin työnteon, nukkumisen, siivoamisen, ruoanlaiton, pyykinpesun, kaupassa käymisen, palikkatornien rakentelun ja muun Einon kanssa hengailun välimaastoon. Kaikki edellä mainitut aktiviteetit ovat minusta mukavia (no paitsi ehkei pyykinpesu) ja rakastan arkea, mutta vapaa-ajan määrä on ollut viime kuukausien aikana kortilla. Tämäkin blogipostaus on odottanut kirjoittamista vähintään kolme viikkoa, mutta jotenkin iltojen vähäisillä vapailla hetkillä minua on vetänyt puoleensa enemmän sohva ja hömppäohjelmat kuin tietokone ja kirjoittaminen. Ehkäpä nyt kun ulkona on viimein valoisaa myös klo 17 jälkeen ja kylmimmät talvikelit hellittävät, alkaa minua kiinnostaa iltaisin muutkin asiat kuin sohva, viltti ja hiilihydraatit. Kuluneen viikon aikana olen monena iltana kuitenkin jo miettinyt, että olisi ihanaa löytää aikaa kirjoittamiselle. Päätin aloittaa siis tästä tehtävälistalla jo pidempään roikkuneesta blogijutusta. Lue lisää

Yllättävät ostokset osa 234: sateenkaariryijy keittiön seinälle

Menneenä jouluna keittiömme seinällä riippui tekemäni suuri eukalyptuskranssi, kitsch-henkinen joulujuliste sekä Pentikin kulkuskoriste. Kun vuosi vaihtui ja otin kaikki koristeet seinältä alas, eteeni ilmestyi uusi sisustusongelma nimeltä liian valkoinen ja paljas seinä. Ilmeisin ratkaisu olisi ollut hankkia tyhjälle seinälle jonkinlainen taulu tai juliste, mutta sen sijaan huomasin haikailevani valtavan sateenkaarikuvioisen ryijyn perään.  Lue lisää

Tämän vuoden joulukoristeet: punaisen värin paluu, saksalainen kitsch-kylä ja enemmän on enemmän -asenne

Kuten jo edellisessä julkaisussani mainitsin, tämän vuoden joulukoristeet kotonamme eivät noudata vaatimatonta vähemmän on enemmän -linjaa. Jonkinlainen joulukärpänen tai pikemminkin -tonttu on puraissut minua ankarasti, sillä mieleni tekisi vuorata koko koti kaikenlaisilla ihanilla jouluhärpäkkeillä. Unelmoin mahtipontisesta havuköynnöksestä portaikkoon, olen kaivanut joulukoristelaatikostani jo esille oikeastaan kaiken muun paitsi kuusenkoristeet ja omaksi kauhukseni olen jopa välillä haikaillut amerikkalaistyylisten överipihajouluvalojen perään. Omalle pihalleni en silti sellaisia ottaisi, mutta jos jollain naapurustossa olisi pihalla hieno valoshow, saattaisin kävellä paikalle ihastelemaan sitä kauhistelun sijasta.  Lue lisää

Makuuhuoneen uudet tummat ja kiiltävät vaatteet (tai samettifanin tunnustukset)

Syksyn aikana samettisilta sisustustuotteilta ei ole voinut välttyä, jos on edes sivusilmällä sattunut vilkaisemaan Pinterestiä, Instagramia tai mitä tahansa sisustuslehteä. Omassa kodissanikin samettiset asiat ovat olleet esillä jo pitkään: yläkerrassamme on samettinojatuoli, vielä alle vuosi sitten meillä oli samettinen sohva ja liinavaatekaapissamme lojuu ainakin 5 erilaista samettityynyliinaa. (Teini-ikäisenä käytin myös ahkerasti samettihousuja ja muistan myös yhden vihreän samettiviitan…) Nyt tällaisella samettihaukalla pitäisi olla siis varsinaiset kissanpäivät, kun kaupoista löytyy kaikki mahdolliset kuviteltavissa olevat samettiset asiat verhoista pikkupöksyihin. Lue lisää

Onnistunut heräteostos: uusi matto makuuhuoneessa

Viime viikonloppuna kävimme Ikeassa hakemassa muutaman oleellisen tarvikkeen, ja samalla tapahtui klassinen ”ei meidän tätä kyllä pitänyt ostaa, mutta otetaan, kun se on niin edullinen” -skenaario. Tällä kertaa Ikean rosvosektori oli itämaisten mattojen osasto. Siellä oli nimittäin pino mattoja puoleen hintaan ja niin siinä tietysti kävi, että mukaamme lähti yksi.  Lue lisää